Tämän kortin taustan olin leimannut jo viime vuonna. Jatkoin taustan työstämistä glitteröimällä hiutaleet Glimmer Glamilla, jolla saa aivan ihanaa hilettä ja kiiltoa. Häivytin reunoja valkoisella Distress Stainilla. Kuva yrittää kovasti väittää ruusun olevan musta, mutta tosiasiassa se on turkoosilla mistillä värjätty, jonka senkin käsittelin Glimmer Glamilla :)

Iloista joulukuun alkua kaikille! :)

    Joulukortteja en varmaan tänä vuonna tee kuin läheisimmille ystäville ja sukulaisille... Sen verran kiire on ollut koulun ja messujen ja kaikenmaailman tutkielmien kanssa. Tämä kortti lähti siitä, kun pöydällä pyöri erästä projektia varten teellä värjättyä paperia. Tykkään ihan hirveästi paperien värjäämisestä, esimerkiksi mustikalla on saanut tosi kauniita violetin ja sinisen sävyjä! Ja kun esimerkiksi teeliemeen ripottelee vielä mausteita mukaan niin saa ihanan tuoksunkin. Päivämääräleimasimen ostin Tampereen kädentaitomessuilla Bellesistä, ja tykkään siitä ihan hulluna! :)

    Tämä sivu lähti siitä, kun tahdoin kokeilla ostamaani valkoista Distress Stainia mustalla kartongilla, ja päätin että kokeilusta tulisi hauska tausta. Valitsin pinosta pitkään jonossa olleen kuva äitistä mökillä vesipyssyn kanssa, jonka poikkeuksellisesti sensuroin.... :D Mukana on myös uutta, aivan ihanaa teippiä Teippitarhasta. Parin viime viikonlopun messujen aikana olen onnistunut kummasti kasvattamaan teippivarastojani merkittävästi... :)

Tänä syksynä....

    Väsäsin paljon kaikenlaista.

    Vietin aikaa kavereiden kanssa.

    Aloitin Lostin uudelleenkatsomisen.

    Kävin Lintsillä lokakuussa.

    Vietin aikaa kuvaten metsässä...

    ...ja parvekkeella.

    Luin Muumilaakson marraskuun.

    Juhlin Halloweenia pelottavan vihreissä piilareissa.

    Leivoin itselleni kakun...

    ...ja sain toisen lahjaksi.

    Sain kuusi vuotta myöhässä olevan, maailman parhaan synttärilahjan.

    Ja vietin ihanaa aikaa kotona, valokuvatessa ja projektien parissa.

    Syksyn valokuvasaldoa selatessa päätin koota tämmöisen kuvakokoelman tulevaisuutta varten tästä syksystä. Ajattelin näistä jotain minialbumin tapaista... :)

"Manarola on varmastikin yksi kauneimmista näkemistäni paikoista. Kun kuvat siitä pyöri netissä en koskaan uskonut että tulisin ihan oikeesti seisomaan samalla paikalla mistä ne on otettu. Mutta niin kävi."

    Tätä sivua on tehty pitkään ja hartaasti. En ole varmaan koskaan harkinnut yhtä leiskaa näin kauaa. Myönnettäköön, että prosessin pituuteen vaikutti myös se, että odotin pitkään energiaa ottaa ompelukone esille kaapista, vain huomatakseni sen olevan rikki... Aiheena siis Italian-reissun yksi kohde, Manarolan pikkuinen (ja hyyyyvin jyrkään vuorenrinteeseen rakennettu) rantakylä.

    Aloitin tämän leiskan kuunnellen Anskin tekemää soittolistaa, vaikka lopputuloksesta sitä ei ehkä niin helposti huomaisikaan... :) Tykkään ihan hirmusti tuosta nauhakasasta, ja sitä kyllä hartaasti asettelinkin! Pilvikehys on koholla ja sen reunat käsitelty pienoismallihommissa käyttämälläni rouhealla struktuurimaalilla.

    Vielä viimeinen keskeneräisten pinosta pelastettu työ! Tosin tästä en mene 100% takuudella sanomaan, ettei olisi ollut siellä edellisessäkin blogissa jo... Tämä on ollut pitkään yksi mun lempitöistä. Tykkään kraftista taustana ja suikaleiden erilaisista ompeluksista.Vihreän mistin suihkimen taustalle oli musta myös hyvä idea :)

    Otsikko tulee siitä, kuinka monet tuon rantakuvan nähdessään ihmettelivät, että missä sitä oikeen on oltu. Yksikin kaveri totesi: "Missä sä oikeen oot ollut, jossain Miami Beachillä vai?". Lausahdus jäi mieleen ja huvitti vielä jälkeenpäin kun kehitin lomakuvia. Nimeksi tuli siis Pärnu Beach :P

   Vielä sarjaamme: hyvin, hyvin kauan keskeneräisten pinossa olleet. Sain vihdoinkin kirjoitettua huimat viisi riviä journalingia ja niin pääsi tämäkin sivu valmiiden pinoon. Alunperin oli tarkoitus tehdä poikkiviivat otsikon A-kirjaimille, mutta tulin siihen tulokseen, että ne on itse asiassa aika hauskat noin. Vähän kreikkalaishenkeä havaittavissa? Jälleen hippo-paperia. Pitsiä, pari ommelta, tarra, kakkupaperia ja aaltopahvia. Siinäpä tuo on.Ihan mieluinen leisk, ajalta jolloin mun leiskat oli suuuuuper yksinkertaisia! :)

    Tämäkin leiska on päiväyksen mukaan edellisen vuoden juhannuksen tienoilta... minäkö hidas? Joka tapauksessa tämä on todella mieluinen! Tykkään siitä, miten oon saanut kolme isoa kuvaa samaan sivuun ja akryylimaalilla tehty otsikko onnistui hyvin. Possukumilenkki oli kyseisen tyttösen mielestä älyttömän kiehtova tuon kuvien tuttipullonkorkin lisäksi.

    Vaikka tuo irtosametilla tehty otsikko ei tosiaankaan ole niin hyvä kuin se voisi olla, niin päätin kuitenkin julkaista tämän sivun. Osittain varmaan siksi, että tuo hippo-paperi on mun yks kaikkien aikojen lemppareista. Osittain ehkä siksi, että aihe on hyvinkin mieluinen :P

    "jäätelö on aina ollut mun juttu. jos pitäisi valita niin enemmin luopuisin jopa suklaasta!"

    Reilu vuosi sitten pääsin ensimmäiselle ulkoomaanmatkalleni, jos Tallinnaa ja Tukholmaa ei lasketa (apua, nyt, kaiken jälkeen tuntuu että tosta on jo iäisyys!) Hyvä kun en seinille hyppinyt. Tämä ehkä simppelein koskaan tekemäni sivu syntyi varmaan reissua edeltävänä yönä :D

   Kuvaksi löysin määränpään lähistöllä olevaa maisemaa. Itse kuva on napattu lehdestä(?). Kehykset on leikattu kauhtuneesta t-paidasta. Hyvin vaikeaksi koettu paperi pääsi taustalle ja näin oli hyvin erityylisistä materiaaleista yhtäkkiä syntynyt fiilissivu!

   Viime vuonna tein paljon leiskoja musiikista inspiroituneena. Onko kukaan muu kiinnostunut moisesta? Ajattelin taas kokeilla tätä muutamaan sivuun, tällä kertaa tosin hyvin erilaisissa tunnelmissa. Viime aikoina olen nimittäin kuunnellut jonkin verran erilaista kansanmusiikkia erinäisten kouluprojektien ohella. Tänään on soinut monta tuntia mongolialainen kurkkulaulu ja sitä ennen esimerkiksi fääriläistä musiikkia. Katsotaan jos saisin jotakin kehiteltyä moisista aiheista! :)

   Koeviikko tuli ja meni, uusi jakso aloitettu ja nyt on jo syyslomakin melkein ohi. Loman aikana oon tehnyt hurjaa siivousta (kiikarissa olisi maalata pari seinää ja vaihtaa järjestystä, joten siivous on tarpeen...), jonka varjolla oon myös tehnyt keskeneräisiä leiskoja loppuun. Tässä olisi ensimmäinen:

    Vinksin-vonksin-sivu, jonka tein lähtökohtana lähinnä mieluisat materiaalit. Kuvan olin sattunut kehittämään jotakin aivan muuta tarkoitusta varten, minkä olin jo ehtinyt unohtaa, joten se pääsi tälle sivulle. Teksti viittaa helpotuksen huokaukseen, joka pääsi, kun sain 9. luokan suurimman projektini valmiiksi. Päätin syksyllä nimittäin virkata peiton, ja kevätjuhlaan mennessä se oli vihdoin valmis.

    Turkoosi paperi on tarrakirjainten paketin taustapahvia ja melkein kaikki muukin sivussa on kierrätettyä tai muilta saatua. Olin myös tosi tyytyväinen, kun vihdoin sain käytettyä noita hyvin hankalia glitter-kirjaimia!